13.9.2018

Talouskasvu jatkuu – onko säästöjen vai investointien aika?

Nousukausi, täysi tilauskanta ja positiivinen rakennemuutos (pore) siivittävät investointeja niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Muutaman kärkiyrityksen menestys voi vaikuttaa positiiviseen talousvireeseen laajalla alueella.

27.8.2018 julkaistiin niin kuluttajien kuin yritystenkin luottamusbarometrit. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien luottamus omaan talouteen ja koko kansantalouteen on edelleen luja. Säästöpankin pääekonomisti, Timo Vesala, arvioi kuluttajien varovaisuuden lisääntyneen: “Erityisesti odotukset Suomen talouden näkymistä ovat maltillistuneet”, kertoo Vesala Kauppalehdessä.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistin Juhana Brotheruksen mielestä Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemat yritysten luottamusindikaattorit vahvistavat kuluttajien näkemyksiä: “Kaikilla päätoimialoilla luottamus on tavallista tasoa korkeammalla.”

Myönteinen talouskehitys ei kuitenkaan ole pelkästään omissa käsissä. Kasvun uhkia voivat olla niin maailmanmarkkinatilanne kuin osaavan työvoiman saamisen esteetkin. Ekonomistit ovat varoitelleet jo jonkin aikaa uudesta taantumasta vuoden 2020 lopulla.

Matala- ja laskusuhdanteessa – taantumasta puhumattakaan – yritykset pääsääntöisesti pitäytyvät tekemästä investointeja. Mutta olisiko juuri nyt hyvä aika säästää vai investoida? Entä miten yritykset voivat säästää ja ehkä jopa sijoittaa säästöjään?

Talouskasvun case-esimerkki: Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomella pyyhkii nyt hyvin. Alue on ollut valtakunnallisesti talouskasvun kiiltokuvana uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa niin Turun telakan kuin Uudenkaupungin autotehtaankin ansiosta.

Maakunnan yritys- ja talouselämävaikuttajat arvioivat poren kestoa, sen näkymistä omassa yritystoiminnassaan sekä talouden tulevia näkymiä Turun Sanomien keväällä teettämässä verkkokyselyssä. Näkemyksiä saatiin niin investointiajatuksiin kuin infran rakentamistarpeisiinkin.

Tuloksia voi vetää yhteen seuraavasti:

  1. Alueen kärkiyritysten vauhti tuntuu alueen muissa yrityksissä positiivisesti. Telakan tai autotehtaan menestys ei kuitenkaan ole ainoa yrityksiä kirittävä tekijä. Myös yleisellä talouskasvulla on vaikutusta yritysten yleiseen menestykseen.
  2.  Yrityksissä on vakaa luottamus poren jatkumiseen.
  3. Merkittävästi työllistävät yritykset ovat merkittäviä vaikuttajia talouteen sekä suoraan että välillisesti. “Hyvä työllisyysaste vaikuttaa ihmisten tulevaisuudenuskoon ja haluun tehdä muun muassa asuntoinvestointeja”, kommentoi Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala. Hänen mukaansa menestysyritykset ovat positiivisia esimerkkejä, joilla on psykologinen vaikutus ja jotka madaltavat “kynnystä ryhtyä uusiin hankkeisiin”. Kärkiyritysten menestys tukee siis uutta yrittäjyyttä.
  4. Yleisen talouskasvun lisäksi myös maailmanmarkkinatilanteella on vaikutusta. Yrityskasvua voi siis hyvinkin siivittää – tai lannistaa – sen teollisuudenala. Sandvik valmistaa Turussa kaivosteollisuuden koneita. Sen positiiviset kasvuennusteet eivät synny Varsinais-Suomen yleisestä tilanteesta vaan maailmanlaajuisesta metallien hinnannoususta ja kaivosteollisuuden yleisistä kasvunäkymistä.

Taloustaivaan synkät pilvet: globaali taloustilanne, korkotason nousu ja työvoimapula

Positiivinen talouskasvu ja luottavaiset näkymät sen jatkumisesta tuntuvat Varsinais-Suomessa niin kunnallisella puolella, yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Alueen kokonaistyöttömyys on laskussa ja ostovoima nousussa. Kasvussa ovat yhtä lailla sekä kulutus että investoinnit.

Juhana Brotherus on optimistinen. Hän arvioi nyt elokuussa julkaistujen talousbarometrien kertovan suomalaisarjen myönteisestä menosta: paranevista palkoista, työpaikkojen rekrytoinneista ja korkojen nousun pysymisestä horisontissa. “Kovin kasvuvaihe alkaa olla takana päin, mutta kohtuullinen kehitys jatkuu, eikä taantumaa näy kaukoputkellakaan”, hän sanoo.

Korkomarkkinassa näkyy kuitenkin jotakin erikoista vuonna 2020, kuten Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius toteaa Ylen AamuTV:n Jälkipörssissä 28.8.2018. Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich tai Helenius eivät suinkaan ole yksin näkemyksineen Suomen seuraavasta taantumasta. Jokin globaali tapahtuma voi heilauttaa maailman taloutta koska tahansa. “Pienenä avotaloutena Suomi on herkempi globaalin talouskehityksen muutoksille kuin euroalue keskimäärin”, Gerich muistuttaa.

Mahdollinen vuonna 2020 näköpiirissä oleva korkotason nousu kehottaa varovaisuuteen, mutta myös muita kasvun esteitä on havaittavissa. Yksi niistä on sääntely. Toisena voidaan pitää alueen ja yritysten hyvää saavutettavuutta.

Pahimpana pullonkaulana on kuitenkin sopivan, osaavan työvoiman löytäminen. Varsinais-Suomen yrityksissä on kiinnitetty huomiota palkkakilpailuun, osaavan työvoimapulan aiheuttamaan lieveilmiöön.

Osaajapula on todellinen ja akuutti. Laajasti uutisoidun, EK:n vastikään julkaistun yrityskyselyn mukaan lähes 70% yrityksistä on rekrytointivaikeuksissa. Tästä näkökulmasta yritysten talouskasvuun vaikuttavat myös panostukset työnhakijoiden ammattitaitoon ja koulutukseen, kannustinloukut sekä ulkomaisten työntekijöiden rekrytointivaikeudet.

Ja se mikä vaikeuttaa yritysten talouskasvua, vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia tehdä investointeja, kartuttaa säästöjä tai kasvattaa sijoituksiaan.

Säästäminen ja sijoittaminen kannattavat aina, myös yrityksissä

Nousukausi voi parantaa yritysten varallisuutta siinä määrin, että ylimääräistä voisi löytyä myös säästöihin ja sijoituksiin. Yritysten säästämisen ja sijoittamisen esteinä ovat usein asenteet. Ylimääräiset varat käytetään mieluiten investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Rahojen käyttöä liiketoiminnan kehittämiseen pidetään tarkoituksenmukaisempana kuin niiden sijoittamista.

Sijoittamisen etuja on useita:

  1. Yrityksen rahoitusasema markkinoilla paranee, kun omia pääomia on enemmän. Siten esimerkiksi yrityslaina voi irrota paremmin ehdoin.
  2. Sijoitetulla pääomalla voi kasvattaa yrityksen liiketoimintaa esimerkiksi ostamalla kilpailijan liiketoiminnan itselleen.
  3. Vahvat omat pääomat ja hyvä rahoitusasema suojaavat yritystä valtausyrityksiltä.
  4. Sijoitetun pääoman tuoma lisätuotto voidaan jakaa osinkoina omistajille laskennallisten omien pääomien pienenemättä.

Poikkeuksiakin on. Säästämisen ja sijoittamisen sijaan kannattaa investoida silloin, kun investoinnit tuottavat selkeästi paremman tuoton sijoituksiin verrattuna. Tällöin on jopa syytä harkita vieraankin pääoman käyttöä investoinnin toteuttamiseksi.

Asiantuntijoiden mukaan pienelläkin summalla pääsee alkuun. Muutamalla säännöllisellä satasella voi keskipitkällä aikavälillä saada yritykselle jo ihan merkittävää lisätuottoa. Säästämisen ei myöskään tarvitse olla kuukausittaista, vaan se voi elää yrityksen rahatilanteen mukaan.

Säästöt, investoinnit ja “kapitalismin luova tuho”

Meneillään on poikkeuksellisen pitkä nousukausi, osakemarkkinoiden näkökulmasta suorastaan historiallisen pitkä. Pörssikurssien laskun vaikutuksia reaalitalouteen on lähes mahdotonta ennustaa. Varmasti voidaan sanoa, että taantuman vaikutukset näkyvät aina viiveellä.

Kun maailma ympärillä muuttuu, myös yritysten toimintamallien on muututtava. Muuten tapahtuu kuten äskettäin esimerkiksi Makuunille, jonka liiketoiminta on loppunut ja jonka kivijalkaliikkeet ovat hävinneet katukuvasta kokonaan. Ekonomisti, MustReadin sisältöjohtaja Heikki Pursiaisen sanoin Makuunia kohtasi “kapitalismin luova tuho”.

Suomen nousukautta on asiantuntijoiden mukaan jäljellä vajaat kolme vuotta. Yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää sekä säästää että investoida. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muuttua maailman mukana eli kehittyä jatkuvasti.

Harri Salokangas
Toshiba Tec Nordic Ab

Aiheet: ,

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä. (* pakollinen kenttä)